Ruskan äidin, "Nillan" tapasin ensimmäistä kertaa Tampereen KV-näyttelyssä vuonna 2013. Ihastuin todella paljon pirteään, mustaan rillipäähän ja kysyinkin omistajaltaan olisiko hänellä pentusuunnitelmia kyseiselle nartulle. Olihan niitä, ja Nillan toisesta pentueesta meille muutti parkin värinen narttu joka sai kasteessa nimen Ruska.

 

Ruska on todella rohkea ja eläväinen, nopealiikkeinen pentu. Omaa tahtoa on ihan mukavasti ja taisteluleikin päätteeksi pikkuruskea kantaakin lelua reteästi voittajana, silmät puolittain kiinni, korvat rusetilla ja lähes kikattaen mennessään. :D Paikassa kuin paikassa Ruska on kuin kotonaan, isossa kaupassa (johon koiratkin ovat tervetulleita) tutki paikkoja innoissaan ja lemmikkiosastolta sieppasi ison lelun suuhunsa josta malttoi luopua vain hetkeksi kassalla viivakoodin lukua varten. Hämmästyttävää kyllä, välillä hyvinkin kovaääninen ja villi vekara osaa rauhoittua ja hiljentyä tarvittaessa, öiseen aikaan kitisee vain hädän yllättäessä jolloin käydään ulkona ja jatketaan unia.